Ajatuksia ensimmäisestä maailmasta - Latest Comments

Re: Vallitsevan tilan ansa

Kaupunkimies — Fri, 17 Jan 2014 05:51:48 -0000

Ongelma blogeissa ilman kommentoinnin (tai keskustelun) kautta muodostettavaa yleisempää kuvaa on blogikirjoitusten kirjoittajien yksipuoliset näkemykset. Vuoropuhelu ja väittely toimii paremmin totuuksien etsimisessä. Ja lähdeaineistojen purkaminen. Toisaalta, ei välttämättä kirjoittaa ollenkaan. Nimittäin kun toiminta ja toimivuus on se, mikä oikeasti merkkaa.

Re: Vallitsevan tilan ansa

sampsa — Thu, 16 Jan 2014 21:26:48 -0000

Pitäsköhän sun perustaa oma blogi kun on noin paljon asiaa?

Re: Vallitsevan tilan ansa

Kaupunkimies — Thu, 16 Jan 2014 09:30:57 -0000

No tämä hyväksikäyttö on monimutkainen asia, koska siinä pelataan sisäisen ja ulkoisen vapauden erolla (eli miten paljon yksilö on omahyväinen ja miten paljon taas asettaa ympäristöä oman itsensä tai oman ryhmänsä edelle, ja mitä näillä oikeastaan tarkoitetaan. Onko ympäristö esim. kaikki elävä vai vain ihmiset?).

Vallitsevaa tilaa puolustavat voivat esim. puolustaa omia lapsiaan ja erityisesti omia arvojaan. Eli kas kummaa, me harrastamme arvosotaa (olemme aina harrastaneet, eli moni muukin vetää omat johtopäätökset). Mutta se, että onko se järjestelmän, hierarkioiden vai ihmisten vika, onkin sitten vanha ja suuri Kysymys, jota on aina mietitty. Kaikissa/kaikessa on omat hyvät ja huonot puolensa ja harva asia ihmisten maailmassa on tähän mennessä ollut täydellistä. Tasapainoilua.

Re: Vallitsevan tilan ansa

Kaupunkimies — Thu, 16 Jan 2014 08:42:12 -0000

Kehitys tarkoittaa sitä, että olemassaolevia järjestelmiä muokataan muuttuvien tarpeiden mukaan, mutta niitä tai etenkään niiden ydinrakenteita ei romuteta. Kun pinnan alla kytee kaikenlaista. Erimielisyyksiä ei ratkota olemalla eri mieltä, vaan luomalla tai jopa asettamalla konsensuksia. Näin toimii esim. jakamaton oikeuslaitos ja virkavalta, joka nimenomaan rajoittaa yksilönvapautta yhteiskuntien parhaaksi.

Käymme jatkuvaa (ja rauhanomaista) keskustelua eri tasoilla. Sitä on (yleisesti) kehitys.

Re: Vallitsevan tilan ansa

Kaupunkimies — Thu, 16 Jan 2014 08:23:28 -0000

Jos kapitalismista puhutaan, niin oma kantani on se, että kapitalismi ja siihen liittyvä edustuksellinen ja asiantuntijavetoinen demokratia on edelleen elinvoimainen tuotanto- , politiikka- ja elintapamalli, vaikka se kokeekin kasvavaa vastustusta lähinnä muutamien järjestelmää väärinkäyttäneiden ryhmien takia ja muutamaa erilaista ideologiaa kannattavilta ryhmiltä. Kapitalismi ( tarkemmin: siihen liittyvä vapaa markkinatalous, yksityisomistus, ihmisen aineellisen ja henkisen pääoman arvostus ja omaisuudensuoja) ovat kuitenkin sinänsä hyviä yhteiskuntarakenteita ja myös niiden toimivuus/tuottavuus on käytännössä osoitettu (kun yhtälöstä poistetaan moraalin aiheuttama rappio, joka on se, joka tekee sinänsä hyvästä systeemistä huonoa).

Eli siis se, mitä itse kannatan ja näen, on se, että kapitalismi siirtyy/muuntuu ratkomaan itse aiheuttamiaan ongelmia. Myös suoran demokratia määrää on jatkuvasti lisätty. Ihmiset itse eivät kuitenkaan suuressa mittakaavassa muutoksia tee (vaan sitä varten tarvitaan järjestelmiä), vaikka jotkut yrittävätkin. Ja ainahan yhteiskunnissa vallitsee erilaisia rinnakkaisia ratkaisumalleja ja aatteita, ja saa vallita. Se, mikä yleisessä kuvassa mittaa, on se, mikä on suurin. Ja yhteiskuntien kannalta se, mikä tuottaa suurimmat hyödyt tai suurimman onnellisuuden.

Nykyisellään:

Yhteiskuntaa ilman lakeja on vaikea kuvitella. Samaten yhteiskuntaa ilman rahaa. Hyvinvointia taas on vaikea määritellä yleisesti. Osa ihmisistä nauttii TV:n katselusta. Asiantuntijuutta tarvitaan ja sitä pitää arvostaa. Jatkuvaa kehitystä tarvitaan väistyvän kulttuurin luonto-ongelmien ratkomiseen, monet aiemmin tehdyt ratkaisut, rakennettu yhteiskunta, tiede ja tekniikka ovat kyllä palvelleet ihmistä erittäin hyvin. Niitä ei pidä vähätellä.

Kyseessä on viime kädessä samasta väännöstä, mitä järjestäytyneissä yhteiskunnissa on aina tapahtunut ja mitä varten politiikka ja edustuksellinen demokratia ovat olemassa. Yleisten suuntaviittojen tuottamiseen.

Re: Vallitsevan tilan ansa

sampsa — Tue, 14 Jan 2014 01:20:56 -0000

"Vallitseva tila on (aina) lokaali ominaisuus."

Paitsi nykyinen globaali fossiilikapitalismi, joka aiheuttaa tuhoa kylätasolta planetaariselle tasolle.

Onko jatkuva Kehitys mielestäsi tarpeen ja mitä se kehitys tarkoittaa? Rahan määrän kasvua? Nälän loppumista? TV:n määrän kasvua? Hyvinvoinnin kasvua? Säädösten määrän kasvua?

Re: Vallitsevan tilan ansa

sampsa — Tue, 14 Jan 2014 01:16:10 -0000

En ainakaan minä tarvitse iskää, äitiä tai muuta ylhäältä paapojaa kertomaan, että nyt sinua käytetään hyväksi. Osaan vetää omat johtopäätökseni sen tiedon valossa mitä saan muiden ihmisten kanssa toimiessani. Jos tavoitteenani on turvata muksuille ihmisarvoinen elämä niin tiedän, että vallitseva tila on siihen täysin sopimaton ja, että sitä puolustavat yrittävät siis estää tämän lapsiltani.

Re: Vallitsevan tilan ansa

Kaupunkimies — Mon, 13 Jan 2014 06:07:49 -0000

Edelleen, ns. vallitsevan tilan lokaaliuden voisi viedä myös vaikkapa ulkopoliittiseen ja interkulturaaliseen tarkasteluun. Siihen, että eri kansoilla on eri kehitysvaiheet ja sen mukaan erilaiset halut ja tarpeet ja niiden mukaiset tavoitteet. Myös kulttuurit ja niissä vallitsevat oikeus- ja todellisuuskäsitykset ovat olennaisesti erilaisia ja kultturien historiat ovat erilaiset.

Yleisesti voidaan kysyä, mistä ratkaisut lähtevät (yksilö vai yhteiskunta, diplomatia vai ruohonjuuritaso) ja mihin suuntaan niitä pitäisi viedä, jotta konflikteilta voi välttyä.

Vallitseva tila on (aina) lokaali ominaisuus.

Re: Vallitsevan tilan ansa

Kaupunkimies — Mon, 13 Jan 2014 04:01:21 -0000

"Ympäristöongelmat ovat toki todellisia. Ja sekin on herkkä palapeli."

Esimerkki,

Samalla kun osa kannattaa kulutuksen pienentämistä ja järkevöittämistä ja ympäristösäädösten tiukentamista, osa vaatii työpaikkoja ja tuloja (jotka vaativat investointeja), jotka puolestaan vaativat taloudellisesti kannattavaa globaalin talouden yritystoimintaa. Ristiriitaista, eikö totta? On tässäkin toki niitä kultaisia keskiteitä, kuten oikeat alat (esim. uusiutuva energia).

Re: Vallitsevan tilan ansa

Kaupunkimies — Mon, 13 Jan 2014 03:49:18 -0000

"Uskon, että ihmiset osaavat kokemusperäisesti tunnistaa jos heitä kusetetaan."

Eli yksilön oma tulkinta riittää? Ja riippumatta yksilöstä? Kova on luottamus ihmisiin, noitavainojen ja muun historiankin, kuten myös sen, että kaikki eivät nykyaikanakaan vain ole niitä penaalin terävimpiä kyniä, joiden pitäisi antaa ohjata itseään ja vielä vähemmän muita, valossa. Kokonaisuuden palapeli on aika herkkä.

Ympäristöongelmat ovat toki todellisia. Ja sekin on herkkä palapeli.

Re: Vallitsevan tilan ansa

sampsa — Sun, 12 Jan 2014 21:53:25 -0000

"Miten näkee hyväksikäytön ja sosiaalisen yhteistyön eron?"

Uskon, että ihmiset osaavat kokemusperäisesti tunnistaa jos heitä kusetetaan. Vallitsevan tilan media ei tosin auta asiassa.

Lasten ja muiden lajien tilanne on erityisen hirveä vallitsevan tilan johdosta: http://www.thenation.com/ar...

Re: Vallitsevan tilan ansa

Kaupunkimies — Sun, 12 Jan 2014 14:22:23 -0000

Mitä yritin tuoda esille oli se, että "vallitseva tila" ja sen "ulkopuolinen" ovat ongelmallisia käsitteitä, koska ne ovat sidoksissa yksilön arvomaailmaan, tavoitteisiin ja siihen, miten näkee yhteiskunnan ja ihmisten sosiaalisten suhteiden rakentuvan ja jatkuvan.

Esimerkiksi,

Miten näkee hyväksikäytön ja sosiaalisen yhteistyön eron? Onko hyväksikäyttöä antaa omastaan muille (esimerkiksi tekemällä pitkä työura), tai onko hyväksikäyttöä, jos muut "ansaitsevat" enemmän, (koska tekivät enemmän)? Mitä useampia yksittäistapauksia ja yksilöitä ja heidän "uriaan" ja kontribuoitaan tarkastelee ja vertailee, sitä häilyvämpi ero kahden mustavalko käsitteen (hyväksikäyttö, sosiaalinen yhteistyö tai myös iso kontribuutio, pieni kontribuutio) välillä. Myös siinä miten tarkasteltava ja ympäristö voivat hahmottaa asian erilailla.

Just saying

Re: Vallitsevan tilan ansa

sampsa — Sun, 12 Jan 2014 13:24:36 -0000

Viimeinen sata vuotta on ollut fossiilikapitalismin kulta-aikaa. Massiivisella energiapulssilla on eletty kuin kanat pellossa ja siitä on toki koitunut paljon hyvääkin. Valitettavasti energialla luotu ylijäämä vauraus on kasattu harvojen eduiksi yhteisvastuun sijaan mikä on nakertanut ihmisten luottamusta toisiinsa ja luonut antoisaa pohjaa pohtia kuinka tästä surkeasta vallitsevasta tilasta voitaisiin ponnistaa kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa jossa ihmisillä olisi yhtäläinen vapaus toteuttaa itseään yhdessä muiden kanssa ilman hyväksikäytetyksi tuloa.

Re: Vallitsevan tilan ansa

Kaupunkimies — Sun, 12 Jan 2014 12:34:49 -0000

...Esimerkiksi siis siksi, koska erilaiset vapaa-ajattelut, "omien parempien" näkeminen, haluaminen ja valikoiminen ovat nousemassa pinnalle samalla kuin ne nakertavat yhteiskuntaa pirstaleisemmaksi ja jakaantuneemmaksi. Että yksilö ja yksilön lyhytnäköiset halut ajavat yhteisen ja yksilön yhteisvastuun (= se, mikä mahdollistaa yhteiskunnan ja kulttuurin olemisen) yli. Että tasapainotellaan liberaalisten näkemysten (että yksilöt osaavat kantaa vastuuta) ja keskinäisten riitaantumisten (että erilaisia ihmisiä tai yhteiskuntaluokkia tai instituutioita vastaan pitää tapella) välillä.

Re: Viimeinen pientilallinen ja omavaraisen ruoantuotannon tärkeys

Kaupunkimies — Sun, 12 Jan 2014 10:30:40 -0000

Ei liity suoraan aiheeseen, mutta:

"Juuri tuo maailman talouteen keskittyminen on aiheuttanut nykyiset ongelmat."

Tai lieveilmiöt.

Samalla on mahdollistettu kaikkea saavutettua kehitystä, mitä tuli ihmiskunnan (tai jo osan siitä) nostamiseen teollistumista edeltävästä materiaalisesta niukkuudesta. Myös mahdollistettu ja mahdollistetaan edelleen kansainvälistyminen, kansainvälinen kauppa, eri kulttuurien yhteistyö ja suvaitsevaisuus, kulttuurien ja kielien sekoittuminen, miljardien kouluttaminen, EU:n ja muiden liittoutumien/yhteistyöelimien muodostaminen, globalisaation ja maailmanrauhan tavoitteleminen ...

Kapitalismin ongelmat liittyvät ihmisten moraaliin ja mielestäni poliittis-taloudellisesti myös sisäsiittoisuuden/sisämarkkinafokuksen vs maailmalle/kansainvälisyydelle avautumisen näkemyseroihin (eli tavallaan "mihin suuntaan pitäisi mennä?"). Toisaalta, kaikki yleistyy yksittäisistä ihmisistä yleiseen...

Katotaan.

Re: Viimeinen pientilallinen ja omavaraisen ruoantuotannon tärkeys

sampsa — Sun, 12 Jan 2014 09:45:32 -0000

"siten, että toiminta palvelee yhteiskunnan, väestöjen ja
maailmantalouden yleisiä tarpeita ja suunnittelua (ylhäältä alas).
Verrattuna pientilallisiin FAO, UNCTAD, valtio, kauppa ja teollisuus
ovat suurempia suunnittelukomponentteja (tai pikemminkin
suunnitteluverkosto), joilla on kokonaisvaltaisempi näkemys asioihin ja
jotka mahdollistavat suuren kokonaisuuden järjestelemisen "ylhäältä"
sellaiseksi kuin se "suuressa kuvassa" kulloinkin halutaan tai
tarvitaan."

Juuri tuo maailman talouteen keskittyminen on aiheuttanut nykyiset ongelmat. Kapitalistisessa "suuressa kuvassa" tarvitaan jatkuvaa kasvua ja vallan keskittämistä jotta suuri kuva ja hierarkia pysyisi pystyssä. Nälkää ja köyhyyttä ei korkealta ohjaillen olla onnistuttu poistamaan. YK suosittelee nyt, että fokus siirrettäisiin paikallistalouksiin, jotka tavoittelisivat korkeampaa omavaraisuutta. Paikallistasolla ihmiset kykenevät sopimaan asioista ilman konferenssien asiantuntijoita ja virkamiehiä. Kun ongelmat ovat ihmisten tasolla myös paras motivaatio niiden ratkaisemiseksi löytynee paikallisesti WTO-kokouksien sijaan. Kannattaa lukea tuon UNCTADin rapskan ensimmäinen lead article jos asia kiinnostaa.

Re: Viimeinen pientilallinen ja omavaraisen ruoantuotannon tärkeys

Kaupunkimies — Sun, 12 Jan 2014 07:54:54 -0000

Tuotannollisesti (määrällisesti) näin voi ollakin. Kritiikkini koski lähinnä sitä, että miten ja minkä organisaatioiden tai yksiköiden toimista kuvailtu maatalouden "uusi järjestelmä" järjestyy/organisoituu. Pientilallisten omien yritysten ja kuluttajien ja muiden yritysten välisinä sopimuksina (alhaalta ylös, kuten nuo mainitut ruokapiirisopimukset) vai myös laajemmilla organisaatioilla, jotka ohjaavat viljelijöitä ja kuluttajia siten, että toiminta palvelee yhteiskunnan, väestöjen ja maailmantalouden yleisiä tarpeita ja suunnittelua (ylhäältä alas). Verrattuna pientilallisiin FAO, UNCTAD, valtio, kauppa ja teollisuus ovat suurempia suunnittelukomponentteja (tai pikemminkin suunnitteluverkosto), joilla on kokonaisvaltaisempi näkemys asioihin ja jotka mahdollistavat suuren kokonaisuuden järjestelemisen "ylhäältä" sellaiseksi kuin se "suuressa kuvassa" kulloinkin halutaan tai tarvitaan. Tämähän on perusmotivaatio esim. valtion/hallituksen muodostamiselle. Pientilallinen tekee toki omaa suunnitteluaan oman järjestäytymisensä kautta tai tila-kuluttaja/yritys sopimuksilla (alhaalta ylös), mutta nykyisellään ja eletyssä kulttuurissa tämäkin on ja on ollut suurempien "viittojen" ohjaamaa (ylhäältä alas). Suuressa mittakaavassa (riippuen siitä, mitä tulisi/halutaan tavoitella, ja mikäli halutaan/tarvitaan suunitelmallisuutta) tarvitaan kai edelleen tämä tai jokin suunnittelukomponentti (säädöksiä ja ohjausta, hierarkioita ja verkkoja, ylhäältä alas, mutta myös alhaalta ylös), tai oikeammin niiden muuttamista uusiin tavoitteisiin, mutta ei välttämättä niiden (täydellistä?) purkamista, kuten blogikirjoituksessa ehdotetaan? Todellisuus on toki paljon "lomittuneempi" kuin miten se tässä ylä-ala -jaottelussa on aseteltu.

Re: Viimeinen pientilallinen ja omavaraisen ruoantuotannon tärkeys

sampsa — Sun, 12 Jan 2014 06:36:35 -0000

FAO ja UNCTAD:n viimeaikaiset maatalous reviewtutkimukset ovat nimenomaan painottaneet, että ruokaturva on saavutettavissa juuri keskitettyä globaalia ruokamarkkinaa hajaannuttamalla ja siirtymällä teollisesta monotuotannosta kohti mosaiikkimaista ja monimuotoista pienviljelyä. Naputtelin ideapaperin tuosta UNCTADin raportista opiskelublogiin: http://permakulttuuri.wordp...

Re: Viimeinen pientilallinen ja omavaraisen ruoantuotannon tärkeys

Kaupunkimies — Sun, 12 Jan 2014 05:57:34 -0000

"Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai muuten hiljattain selville, että ruoan alkutuotannon suurimpina esteinä toimivat valtio, kauppa ja teollisuus. Pullonkauloja kannattaisi varmasti poistaa, vai mitä?"

Joo, jos se ei tapata tai näännytä x% väestöstä tai maailmasta sen takia, että palvellaan sisämarkkinoiden pientilallisten (jotka ovat yhtälailla omaa [pientä] etuaan ajava ryhmä ja vieläpä vähemmistö) intressejä. Tai jarruta tai tee mahdottomaksi teollisuuden toimintoja esim. biopolttoaineiden tuotannon suhteen.

Muita aiheeseen liittyviä avainsanoja: globalisaatio, kansainvälinen kauppa, maatalouden alueellinen kannattavuus, ruoan riittävyys, kulutushalut ja tottumukset

Re: Vallitsevan tilan ansa

Kaupunkimies — Sun, 12 Jan 2014 05:29:47 -0000

"Vallitsevia tiloja" on ollut historiassa paljon paljon huonompiakin. On syitä pitää (mutta voi olla myös syitä olla pitämättä kaikista) nykyisistä rakenteista kiinni, koska onhan tässä kuitenkin melkein 100 vuotta oltu ilman sotaa. Ja viimeinen vuosisata on ollut materiaalisen hyvinvoinnin lisäämisen taidonnäyte, jota pyörittivät industrialismi, kapitalismi ja niihin liittyvät sosiaalisen yhteistyön mallit (valtio on pieni, yksilö vastaa itsestään, perhe on yksilön tärkein yksikkö ja yksilön kouluttautuminen ja jatkuva itsensä kehittäminen ovat avainasemassa ja luovat hyvinvointia paitsi yksilölle itselleen niin myös muille ihmisille / koko yhteiskunnalle, viimeistään verojen ja niillä rahoitettavien julkisten palveluiden kautta). Tulevaisuudessa tämä kaikki ei ole varmaa.

Re: Analyysi degrowth-liikkeestä

Kaupunkimies — Sun, 12 Jan 2014 05:09:51 -0000

Vielä kun ottaisi huomioon ihmisten (myös kansojen) väliset arvo- ja asenne-erot ja niiden ei-sotaisat tasaamiskeinot, niin voidaan olla jollain luotettavalla pohjalla, joka ei hajota tai pyri hajottamaan tai korvaamaan yhteiskunnallisia ja globaaleja rakenteita, jotka arvo- ja asenne-eroilta tai ainakin virheellisten sellaisten motivoimalta suoralta toiminnalta nimenomaan suojaavat. Tuskinpa tätä yhteiskuntien tasoista degrowthia ja kaiken tasapuolistamista jne. halutaan ulottaa esim. Perussuomalaisten poliitikkoihin ja kannattajiin tai johonkin radikaaleihin sotilaallisiin ryhmittymiin. Yhteiskunnassamme on myös vihamielisiä ja typeriä ihmisiä, valitettavasti. "Valikoitujen ja harvain vallassa" (pieni hallitus, pieni määrä kapitalisteja, joka hallitsee tuotantoa) on omat puolensa, kuten demokratian pilaamisen estäminen, sillä että "kansa" tai joku muu (esim. radikaaliliikkeet) laukoo ja tekee, mitä huvittaa, muttei ymmärrä tai harkitse toiminnan potentiaalisia laajoja seurauksia. Ei niin, etteikö järjestelmässämme ole parantamista, mutta radikaaliaatteisiin ja "oman pään/käden oikeuteen" liittyy aina riskejä, toiminta ja aatteet kun voivat olla tyhmiä tai mahdollistaa "tyhmyyden" (tai konkreettisemmin vihamielisyyden) lisääntymisen/pulpahtamisen.

Re: Potkuja persiille

Teemu — Fri, 02 Aug 2013 09:28:06 -0000

Olenkin menossa Perkinsin vetämälle metsäpuutarhakurssille juuri ensi viikolla (http://www.summerofsoil.se/.... Mukava kuulla, että mies on inspiroiva opettaja.

Re: Järjestelmään syntyi repeämä

Josse — Mon, 20 May 2013 09:46:38 -0000

En tiennyt, että teknokratia ja plutokratia ovat synonyymejä. Tai teknokratia ja korporatokratia.

Re: Kuoliaaksihalaajat eli kuinka vaihtoehdottomuutta ylläpidetään

sampsa — Thu, 03 Jan 2013 14:40:00 -0000

Kymmenen minuutin video saavutuksista joita ihmiset ovat rakentaaneet briteissä ilman valtion "tukea" http://youtu.be/R1_DBCeTXAg

Re: Kuoliaaksihalaajat eli kuinka vaihtoehdottomuutta ylläpidetään

sampsa — Thu, 03 Jan 2013 14:36:54 -0000

Haastattelussa käy hyvin ilmi, että kyse ei ole niinkään karkeasta kahtiajaosta jossa valtaa pitävät yrittävät jallittaa ihmisiä vaan ehkä paremminkin siitä, että osa hankkeissa toimivista ihmisistä janoaa yhteiskunnan "kultasuonia", valtaa, hyväksyntää ja rahaa, ja ovat siksi valmiita myymään periaatteensa menetyksen ja hyväksytyksi tulemisen tunteesta.

Valtaapitävien tarvitsee antaa vain porkkanoita näille hankkeiden sisällä toimiville "pragmaatikoille" jotka sitten vesittävät uudet ajatukset hallitsevalle vallale sopiviksi.